Vipuvoimaa

Tusina kysymystä biisinteosta: Oskari Räsänen

Kuva: Nino Karjalainen

Tässä juttusarjassa pureudutaan biisintekijöiden sävellys- ja sovitusmetodeihin. Toisessa osassa näkemyksiään jakaa Mausoleum Gaten rumpali Oskari Räsänen, jonka 1970-luvun heavy metalille kumartava sooloprojekti Iron Griffinin esikoismini-LP julkaistaan loppuvuodesta. Räsänen paitsi sävelsi ja sanoitti levyn, hän myös soitti itse kaikki instrumentit, vastasi äänittämisestä ja miksauksesta sekä maalasi albumin kansikuvan.

Mikä sai sinut aloittamaan biisien tekemisen?

Olen aina tehnyt omia biisejä, koska coverien soittaminen ei alun pitäenkään ollut juttuni. Se, mikä sai minut varsinaisesti aloittamaan biisinteon, oli se, että haluan kehittää itseäni niin soittajana kuin tuottajanakin – eikä maailmassa ole koskaan liikaa hyvää heavy metalia!

Kun liityin Mausoleum Gateen rumpaliksi vuonna 2011, seurasi pitkä tauko omasta tekemisestä, koska soitimme lähinnä kitaristimme biisejä. Julkaisimme hiljattain toisen pitkäsoittomme, minkä jälkeen on ollut hieman taukoa treenaamisesta. Minulla on ollut enemmän aikaa kehitellä omia juttuja, soittaa kitaraa ja äänitellä. Siinä samalla syntyi biisi jos toinenkin.

Onko suhde musiikin tekemiseen muuttunut matkan varrella?

Olen koko ajan vain enemmän inspiroitunut tekemään musiikkia!

Minkälaisessa tilanteessa tai paikassa yleensä teet musiikkia?

Teen biisejä yleensä treeniksellä, kun olen virkeä.

Tarvitsetko oikean fiiliksen säveltämiseen? Pystytkö luomaan sen vai syntyykö se itsestään?

Vaikeinta on raahautua treenikselle ja saada biisin työstäminen aloitettua. Yleensä fiilis löytyy sitä mukaa, kun vain soittaa ja tekee.

Teetkö biisejä jatkuvasti vai periodeissa? Onko sinulla kausia, jolloin biisejä ei synny?

Teen biisejä aina kun pystyn. Jos pitää olla koko ajan töissä, ei biisejä synny.

Mistä saat idean biisiin? Mistä yleensä lähdet liikkeelle?

Yleensä prosessi alkaa äänittämällä rumpuimprovisaatiota, jonka päälle rupean kasailemaan riffejä, melodioita ja rakenteita. Sanoitukset rakentuvat myöhemmin valmiisiin melodioihin. Ja kun jonkinlainen pohja tai idea biisistä on kasassa, alkaa uusi nauhoitusvaihe rummuilla. Tällöin idea ja rakenne ovat selkeämmin mielessä kuin aiemmin.

Minkälaisia apuvälineitä käytät biisinteossa? Miten tallennat ideat?

Hyräilen mieleen tulevia melodioita talteen puhelimeeni. Riffejä nauhoitan kotona. Muutoin prosessi etenee yleensä siten kuin äsken mainitsin: nauhoittamalla periaatteessa biisin aina uudestaan ja uudestaan sekä kokeilemalla erilaisia ideoita ja rakenteita. Metronomia en käytä muutoin kuin tarkkaillakseni tempoja ja pitääkseni niistä biisikohtaisesti kirjaa.

Miten olet kehittänyt biisinkirjoitustaitoasi?

Kehitän sitä lähinnä kuuntelemalla analyyttisesti muiden musiikkia. En ole vielä jaksanut perehtyä varsinaiseen teoriaan, joten menen ihan korva- ja mutu-tuntumalla.

Huomaatko biiseissäsi toistuvia maneereja? Pyritkö välttämään niitä?

Muutamia juttuja, kyllä. Tiedostan ne, mutten ole varma tarvitseeko niitä välttää. Tämä on ehkä ajankohtaisempaa sitten, kun materiaalia on kasassa paljon enemmän.

Kuinka kriittisesti suhtaudut omaan materiaaliin? Lentääkö biisejä roskakoriin?

Lentää, tosin ne ovatkin huonoja biisejä. En koe kuitenkaan olevani kovin itsekriittinen. Luotan paljon sattumaan ja intuitioon.

Otatko vastaan muiden kommentteja biisintekovaiheessa?

Otan, mutta niillä on aika vähän vaikutusta tekemisiini. Luotan omiin korviini eniten.

Milloin biisi on valmis?

En yleensä nyhvää kovin kauaa biisin kanssa. Nauhoitan 1–2 demoversiota, ja that’s it.

Lue myös

Share on FacebookShare on Google+Tweet about this on TwitterShare on LinkedIn

Jätä kommentti