Vipuvoimaa

Tusina kysymystä biisinteosta: Kari Rueslåtten

Tusina kysymystä biisinteosta -juttusarjassa pureudutaan biisintekijöiden sävellys- ja sovitusmetodeihin. Tässä osassa ajatuksiaan jakaa norjalainen folkpopsooloartisti Kari Rueslåtten, joka aloitti uransa The 3rd and the Mortal -yhtyeen laulajana 1990-luvulla. The 3rd and the Mortalin Tears Laid in Earth -debyytti (1994) toimi katalyyttinä esimerkiksi Nightwishin perustamiselle. Rueslåttenin seitsemäs soololevy Silence is the Only Sound (2017) julkaistiin elokuussa.

Mikä sai sinut aloittamaan biisien tekemisen?

Kun olin lapsi, minulla ja isälläni oli tapana laulaa yhdessä ja kertoa toisillemme tarinoita – kansantaruja, satuja ja kansanmusiikkilauluja alueelta, jossa isäni varttui. Kun aloin myöhemmin kirjoittaa biisejä, musiikki oli minulle luonnollinen tapa kertoa tarinoita.

Onko suhteesi musiikintekoon muuttunut matkan varrella?

Kyllä, todellakin. Suhteeni musiikkiin kulkee jaksoissa. Musiikinteko on osa minua. Se on terapeuttista, ja se kulkee kanssani eri elämänvaiheissa. Joskus en pysty lopettamaan biisintekoa, toisinaan minulla ei ole tarvetta tehdä sitä ollenkaan. Minullahan oli joku aika sitten kahdeksan vuoden tauko musiikista.

Millaisessa tilanteessa ja/tai paikassa teet yleensä musiikkia?

 Jos minulle suotaisiin mahdollisuus, menisin yksikseni tunturimökille kirjoittamaan. Saisin olla rauhassa ja pystyisin uppoutumaan täysin musiikkiin. Välillä se on mahdollista, mutta yleensä on vain tartuttava rauhaisiin hetkiin silloin, kun niitä on tarjolla.

Tarvitsetko säveltämiseen oikeanlaisen fiiliksen? Pystytkö luomaan sellaisen vai syntyykö se itsestään?

Olen kuullut joidenkin biisintekijöiden sanovan, että he pystyvät kirjoittamaan kappaleita vain silloin, kun ajoitus ja inspiraatio ovat täydelliset. En lukeudu heihin. Minulla on vilkas mielikuvitus, joten pystyn löytämään oikean fiiliksen mitä kummallisimmissa tilanteissa. Kirjoitan mieluiten öisin tai myöhään illalla, kun ympärillä on hiljaista ja ihmiset nukkuvat.

Teetkö biisejä jatkuvasti vai periodeissa? Onko sinulla kausia, jolloin biisejä ei synny?

Kun studio on buukattu tai olen tiedottanut tekeväni levyn, deadline ajaa minut säveltämään normaalia aktiivisemmin. Olen kuitenkin huomannut tekeväni biisejä liki tauotta. Joskus melodiat täyttävät pääni, ja minun on napattava ne talteen, jotteivät ne häviä tai ryhdy riitelemään keskenään, heh.

Mistä saat idean biisiin, ja mistä aloitat työstämisprosessin?

Se alkaa tarinasta, hetkestä, tunteesta, kuvasta tai kohtauksesta, joka pyörii päässäni. Ensimmäiset soinnut ja melodia rakentavat perustan kappaleelle. Palaan niihin aina takaisin useita kertoja prosessin aikana.

Minkälaisia apuvälineitä käytät biisinteossa? Miten tallennat ideat?

Sävellän enimmäkseen pianolla ja joskus kitaralla, mutta sanoisin, että tärkein työkaluni on tallennin: nykyään iPhone, ennen kasettisoitin. Minun on pystyttävä äänittämään ideat, sillä unohdan ne nopeasti, enkä osaa kirjoittaa partituureja. Työstän jokaista säettä, hion nuotituksia, kehitän melodian soljuvuutta ja äänitän jokaisen välivaiheen talteen. Kuuntelen eri versioita, testaan uusia juttuja, palaan takaisin vanhoihin ideoihin… Ja niin edelleen.

Miten olet kehittänyt biisinkirjoitustaitoasi?

Muusikot ja tuottajat, joiden kanssa työskentelen, inspiroivat minua. Olen oppinut heitä paljon. Olen ollut myös aina kiinnostunut kuulemaan, miten muut biisintekijät koostavat kappalerakenteitaan, melodioitaan ja tekstejään. En kiinnittänyt juurikaan huomiota säe ja kertosäe -rakenteeseen biisintekijäurani alussa. Minua kiinnostivat enemmän säe-säe-säe ja kappaleen teemat. Kypsyin myöhemmin pitämään säe-kertosäe-säe -rakenteesta enemmän.

Huomaatko biiseissäsi toistuvia maneereja? Pyritkö välttämään niitä?

En ole varma, huomaanko niitä. Toisaalta, olen saattanut joskus sijoittaa saman melodian eri kappaleisiin, kun olen työstänyt useita biisejä samanaikaisesti. En ehkä koko pätkää, mutta osia siitä. Se on todella ärsytyttävää, mutta kun niin tapahtuu, tiedän olevani hyvässä flow-tilassa, heh.

Kuinka kriittisesti suhtaudut omaan materiaaliin? Lentääkö biisejä roskakoriin?

Kyllä, heitän pois kokonaisia biisejä, rivejä, ideoita ja melodioita. Se on tärkeä osa biisinkirjoittamista. Joskus on vain luovuttava omista suosikkiriveistä, jotta biisistä tulisi kokonaisuutena niin hyvä kuin mitä se ansaitsee olla. Kirjoitan usein enemmän biisejä kuin mitä levykokonaisuus kaipaa. Kun teen albumin, tarvitsen erityylisiä kappaleita, jotta niistä muodostuu oikeanlainen kokonaisuus. Saatan joskus heittää menemään hyviäkin biisejä, koska niille ei ole löytynyt perusteltua paikkaa albumikokonaisuudessa.

Otatko vastaan muiden kommentteja biisintekovaiheessa?

Kyllä, mutta olen varovainen ajoituksen suhteen. Kun biisin sävellysprosessi on edennyt tietyn pisteen yli, en halua kuulla kenenkään mielipidettä siitä. Minun on mentävä ensin itse jonnekin biisin kanssa ennen kuin päästän muut siihen sisään. Muiden mielipiteet ovat kuitenkin aina hyödyllisiä laajemman perspektiivin saamisen takia.

Milloin biisi on valmis?

Biisi on valmis, kun melodiat luovat kokonaisuuden ja rakenne saa kappaleen soljumaan sulavasti lyriikoiden kanssa. Kun olen käynyt läpi jokaisen vaiheen, tarkistanut uudestaan kaikki elementit, saanut varmuuden niiden loistokkuudesta ja huomannut, että musiikki ja teksti kulkevat käsi kädessä, kappale on valmis.

Kuva: Peter Dennis
Toimittanut: Markus Laakso

Lue myös

Share on FacebookShare on Google+Tweet about this on TwitterShare on LinkedIn

Jätä kommentti