Vipuvoimaa

Tuottajan pauloissa

tuottajan_pauloissaKirjoittanut Samuli Kukkola

Louhimo lähetti psykedeelisen ja surisevan Seinäjoella treenaavan kaustrock-kolmikon Domovoyd, Kairon; IRSE! ja Magic Meredith studioon tallentamaan biisinsä Kasetti 2012 -kokoelmalevylle. Aikaisemmin kolmikko oli värkännyt äänitteensä keskenään, joten ulkopuolisen tuottajan ja äänittäjän odotettiin antavan nuorille lahjakkuuksille uutta näkökulmaa aina biisien sovittamisesta äänittämiseen ja miksaukseen saakka. Tuottamaan pestattiin Juho Vanhanen (mm. Oranssi Pazuzu, Smokesuit) ja äänittämään vanha kehäkettu Sami Jormanainen. Yhdessä keikkailleet ja treenailleet Kaustisen musiikkilukiossa tavanneet muusikot viettivät kolme päivää Seinäjoen Soundwall Studiolla marraskuussa.

Livenä purkkiin

Hyvien studiotilojen johdosta nauhoitukset hoidettiin bändien ja tuottajan yhteisestä halusta pääosin livenä: ”Päätettiin bändien kanssa, että soitetaan kaikki livenä sisään lukuun ottamatta lauluja ja muutamia kitarajuttuja. Livesoitto sopi kaikkien bändien tyyliin ja soundiin ja sillä säästettiin myös aikaa, koska studiossa sitä oli hyvin rajatusti käytössä. Nauhoitukset hoidettiin neljässä päivässä, joista ensimmäinen meni suurimmaksi osaksi kasaukseen”, kertoo sessiosta vastannut Vanhanen äänitysten kulusta.

Old school -hengessä toteutettu idea livesoitosta oli bändeille tuttua puuhaa myös heidän edellisten äänitystensä parista. Tarkkoja rakennekokonaisuuksia sekä siloteltua soundimaailmaa vieroksuneiden yhtyeiden sointi syntyi yhteissoiton kautta: ”Liveäänitys sopii meille ehdottomasti paremmin kuin yksitellen nauhoittelu. Näin ääniteltäessä saadaan nauhalle tallennettua paremmin myös se fiilis, mikä yhteissoitosta tulee”, Magic Meredithin Juuso Rinta ja Sami Melasalmi analysoivat. ”Saatiin aika hyvin tallennettua nauhalle kaikki nyanssit, mitkä livesoitossa muutenkin kuuluvat. Haasteena oli tietysti saada kaikilta soittajilta “täydellinen” otto”, pohtii Kairon; IRSE!:n kitaristi Lasse Luhta anteeksiantamattoman livesoittamisen etuja ja haittoja.

”Tää oli sikäli helppo sessio, että kaikilla bändeillä oli oma soundi, mutta kaikkia myös yhdisti jamitteleva ja maalaileva tyyli. Bändeillä oli selkeästi sellainen meininki, että ollaan kyllästytty nykypäivän kertakäyttömusaan ja tuotantoon ja halutaan tehdä asiat täysin päinvastaisista lähtökohdista”, Vanhanen perustelee, ”mulle tuottaminen sopii tosi hyvin just jamittelevaan musisointiin. Tykkään käyttää mielikuvia tuotannossa apuna. Jos mä sanon bändille, että “soittakaa ensin C ja sitten Am”, niin lopputulos on luultavasti aika tylsä. Sen sijaan, jos mä sanon vertauskuvallisesti, että “kiivetkää tässä biisin osassa tikapuita pitkin puuhun ja hypätkää sen jälkeen pää edellä alas”, niin lopputulos on todennäköisesti paljon mielenkiintoisempi. Kaikkien soittajien mielikuvitus maalailee tällaiset mielikuvat musiikkiin eri tavalla. Myös kuulija osallistuu tähän tulkitsemalla musiikkia omalla mielikuvituksellaan”, hän valaisee tuotannollisia ajatuksiaan.

Rentoa groovea synkkään surinaan yhdistelevä Domovoyd on todettu livenä osaavaksi ja yhtyeeksi, jonka improvisaatioon nojaavilla keikoilla ei biisejä juuri samoina versioina pääse kuulemaan. Yhteinen syke haluttiin tallentaa myös ääninauhalle. ”Domovoydissa mä halusin saada esiin mahdollisimman hyvin sen hienon rennon grooven, joka on näin raskaaseen musaan aika harvinaista”, Vanhanen kommentoi. Samaa olivat ilmeisesti miettineet myös yhtyeen soittajat, jotka uskaltavat luottaa yhteiseen kemiaansa myös stuodio-olosuhteissa: ”Livenä äänittämisen mahdollisuudet ovat äärettömät, kun puhutaan “jammailu-henkisestä” musiikista. Esimerkiksi äänittäessämme aikaisempaa Mythonaut EP: tämme meillä oli raa´asti puolet materiaalista kasassa. Loput improvisoitiin suoraan nauhalle ja loppujen lopuksi improhenkinen jamittelu osoittautui yhdeksi levyn vahvimmista puolista. Parin vuoden mittainen yhteinen taipaleemme tämän yhtyeen kanssa on tiivistänyt jäsenten välisen kemian sujuvaksi; osaamme lukea toisiamme soittohetkellä ja tiedämme suunnilleen, miten kukin toimii missäkin tilanteessa. Äänityksen yhteydessä haemme oikeanlaisen tunnelman vaikka soittamalla kynttilänvalossa. Sen jälkeen annamme musiikin viedä. Nämä seikat on mielestäni oltava hallussa, jotta haasteet ovat voitettavissa”, analysoi yhtyeen laulaja-kitaristi Oskar Tunderberg. ”Livenä äänittäminen tuntuu jotenkin sopivammalta meille. Kappaleissamme on melko paljon improvisaatiovaraa ja improvisoiminen tuntuu helpommalta, kun äänitetään jamipohjalta”, jatkaa yhtyeen myös Kairon; IRSE!:ssä kaikuisia äänimaisemia loihtiva kitaristi Niko Lehdontie.

Esituotannossa panostettiin keskusteluihin

Vanhanen hoiti myös biisien esituotannon yhdessä bändien kanssa ja oli yhtyeiden mukana valitsemassa sopivaa biisiä sessioihin. Etenkin keskusteluille haluttiin jättää runsaasti tilaa. ”Tuotannossa on mun mielestä aika paljon kyse keskustelusta bändin kanssa. Varsinkin tässä tapauksessa, kun bändeillä ei ollut aiemmin ollut tuottajaa, niin bändi pitää myös saada juttelemaan keskenään biiseistä ja niiden sovituksista. Biisien sovituksia kannattaa kehittää jatkuvasti ja mieli pitää olla avoinna muutoksille vielä studiossakin. Mä kävin kaikkien bändien treeneissä kolmisen kertaa. Ekalla kerralla valittiin sopiva biisi kokoelmalle ja seuraavat kerrat keskityttiin biisien sovituksiin. Joka treeneissä nauhoitettiin biiseistä demoja, joita sitten itsekseni kuuntelin. Mietin siinä vaiheessa sekä biisin sovituksia että studioon liittyviä asioita, kuten soundimaailmaa”, hän summaa, ”kaikkien bändien kanssa kiinnitettiin aika paljon huomiota laulutulkinnallisiin asioihin ja etenkin siihen, että laulussa ei olisi kyse kenenkään imitoinnista, vaan laulajan oman tyylin löytämisestä. Linkki sanoitusten ja tulkinnan välillä on tässä tärkeä.”

Myös bändien laulajat kokivat hyötyneensä varsinkin heille intensiivisistä sessioista. ”Juholta sain uudenlaista tuntumaa lauluihin, jota todennäköisesti tulen hyödyntämään jatkossakin äänityksiä tehdessä”, kertoo Tunderberg. ”Lauluissa panostettiin paljon artikulaation, mikä oli hyvä juttu. Lähtösaundeihin käytettiin myös aikaa, esimerkiksi rummuissa kertsissä ja säkeistöissä käytettiin eri virveleitä”, Lasse Luhta toteaa. Hän korostaa ulkoa päin saadun palautteen mielekkyyttä: ”Oli mukava kuulla palautetta ja kritiikkiä ulkopuolisen näkökulmasta. Oikeastaan aikaisemmin meillä ei ole varsinaista tuottajaa ollutkaan, joten Juhon läsnäolo oli erittäin mieluisa kokemus ja vaikuttikin lopputulokseen melko paljon.”

Miksaaja ruokittavana

Biisien miksauksesta vastasi Vanhasen kanssa paljon yhteistyötä tehnyt miksaaja-äänittäjä Sami Jormanainen, jonka kanssa biisien huuruiset sävelet olivat selvät alusta alkaen. ”Miksauksissa tykkään itse sellaisesta lähestymistavasta, että juttelen ensin miksaajan kanssa siitä, minkälaista matskua ollaan tekemässä. Tämän jälkeen miksaaja tekee oman näkemyksensä biisistä. Luultavasti sinne tulee joitain juttuja, joita itse ei olisi sinne osannut laittaa. Tässä käytetään siis hyväksi miksaajan mielikuvitusta, jota voin yrittää ruokkia vaikkapa aiemman kaltaisilla mielikuvitusleikeillä. Toiset miksaajat varmasti nauravat näille höpinöille päin naamaa, mutta esimerkiksi Jormanaisen kanssa tämä työskentelytapa on ollut jo aiemmin todella hedelmällistä. Lopuksi käydään vielä läpi jotain muutoksia yhdessä bändin ja miksaajan kanssa. Tässä vaiheessa tosin kyse on yleensä vain pienistä viilauksista, tai tiettyjen pienten miksauskikkojen lisäilyistä.”

Liian konkreettisen ja teknisen ajatusmaailman lisäksi toiseksi sudenkuopaksi tuottajalla ja äänittäjällä saattaa nousta myös oma soittohistoria jonkin soittimen kautta. Vanhanen muistuttaa, ettei hänen lähtökohtansa ole tehdä musiikkia muusikoille: ”Tuotantotehtävissä koetan luopua kaikista mahdollisista filttereistä, kuten esimerkiksi kitarismista. Täysin tällainen ei tietenkään onnistu, mutta mä koen että muusikot usein kuuntelevat musiikkia aika kapeakatseisesti. Tavallinen kuulija reagoi musiikkiin tunteilla, ja siitä tässä mun mielestä on kysymys. En tietenkään väitä, etteikö soittohistoriasta ole tuotantohommissa mitään hyötyä, mutta lähtökohdiltaan se ei ole mun mielestä se tärkein asia.”

Lopputulos, eli miltä haluamme oikeasti kuulostaa

Oskar Tunderberg kiittelee Vanhasta ja Jormanaista sessioiden kulusta: ”Uskoisin Juhon ja Sampan näkemysten täsmäävän hyvin yhteen omiemme kanssa musiikkimme suhteen, joten työskentely heidän kanssa oli helppoa, leppoisaa, sekä opettavaista. Kaikki tuntui sujuvan ongelmitta ja ainakin omasta mielestäni tavoite äänitysvaiheen lopputuloksista saavutettiin. Aluksi oli tietysti pieni jännitys päällä, kun ottaa huomioon, että Oranssi Pazuzu kuuluu kotimaisiin suosikkeihini ja nyt tämän yhtyeen laulaja-kitaristi oli tulossa tuottamaan meitä. Vaikka äänittämämme kappale ei rakenteellisesti juuri muuttunut, toi kuitenkin Juhon näkemyksen mukainen soundimaailma ja pienet muutokset merkittävän lisän, sekä uudenlaisen tunnelman kappaleeseen. Kaikin puolin positiivinen kokemus.”

Samoilla linjoilla on myös Magic Meredithin kitaristi Sami Melasalmi: ”Juholta oppi uudenlaisen tavan koota biisejä porukalla ja sai uutta näkökulmaa siihen, mitä aineksia biiseissämme voisi käyttää. Materiaalista tuli erilaista ja “kehittyneempää”. Ehkä enemmän sen kuuloista, miltä haluamme aidosti kuulostaa.”

”Oli mukava kuulla palautetta ja kritiikkiä ulkopuolisen näkökulmasta. Oikeastaan aikaisemmin meillä ei ole varsinaista tuottajaa ollutkaan, joten Juhon läsnäolo oli erittäin mieluisa kokemus ja vaikuttikin lopputulokseen melko paljon. Biisi soundaa ainakin paremmalta kuin aikaisemmat tuotoksemme. Biisissä myös painottuu laulu ehkäpä enemmän kuin aikaisemmassa materiaalissamme. Jotain lisähöttöä eli synia ja viuluja ynnä muuta oltaisiin ehkä äänitetty enemmän, jos aikaa olisi vielä ollut, mutta toisaalta lopputulos ei niitä edes kaipaa”, Lasse Luhta käy läpi sessioita Kairon; IRSE!:n näkökulmasta.

”Aina on jotain mitä tekisi eri tavalla. Mutta toisaalta, jos bändi tai tuottaja tekee jonkun asian omastakin mielestään täydellisesti, niin ei jää mitään parannettavaa tai saavutettavaa. Se on vaarallinen ajatus se. Kyllä me tässä saatiin asiat soljumaan paremmin kuin hyvin”, Vanhanen lopettaa.

Nauhoitetut biisit tuottajan sanoin

Domovoyd – ”Mammoth”

”Lupaava stoner/doom-porukka, joka groovaa poikkeuksellisen pehmeästi. Mä halusin saada esiin mahdollisimman hyvin sen hienon rennon grooven, joka on näin raskaaseen musaan aika harvinaista.”

Magic Meredith – ”Kuichaa Minor”

”Magic Meredithissä näen taas jännän yhdistelmän räkäistä grungea ja Kingston Wall -tyylistä jamittelua. Heillä oli biisi vielä melko vaiheessa ja keskityttiin paljon sovituksiin. Tässä halusin tuoda esiin sitä vapaata jamittelevaa meininkiä, enkä sovittaa kappaletta liian tiukaksi, kuten tällaisessa musiikissa usein on tapana tehdä.”

Kairon; IRSE! – ”Healing Fields”

”Bändi edustaa tyylitajuista maalailevaa shoegazing-rokkia, jossa on todella persoonallinen vokalisointi sekä hienoja melodioita, joissa koetin yhdistää mahtipontisuuden, leikkisyyden ja maalailun. Rytmisiä asioita mietittiin aika paljon, jotta saatiin biisiin oikeanlainen kasvava kaari.”

Jätä kommentti

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.