Vipuvoimaa

Suoraan ulkomaille, osa 1 – Memoremains promokiertueella Baltiassa ja Itä-Euroopassa

Musiikkimaailma on muuttunut digitalisoitumisen myötä yhä kansainvälisemmäksi. Monen suomalaisen artistin tai bändin yleisö on Suomen rajojen ulkopuolella, ja keikkakokemusta voidaan hakea suoraan ulkomailta.

Seinäjokinen Memoremains-yhtye teki keväällä 2019 kiertueen Baltiassa ja Itä-Euroopassa. Kokemuksiaan kiertueesta kertovat tässä jutussa yhtyeen laulaja Johanna Ahonen sekä keikkamyyjä ja promoottori Teemu Mäntynen.

Memoremainsin kiertueen ensimmäinen keikka Virossa oli yhtyeen kautta aikojen kolmas keikka. Yhtyeen jäsenillä on kuitenkin runsaasti keikkakokemusta aiemmista yhtyeistään, joten muusikkoina kyse ei ole aloittelijoista. Mutta Memoremains oli yhtyeenä toiminut vasta muutaman vuoden.

Teemu Mäntysen mielestä ulkomaan kiertue on aloittelevallekin bändille aivan realistinen vaihtoehto.
– Kaikki aloittavat jostain. Ei kannata uskoa niitä, jotka sanovat, että ei tuosta kuitenkaan mitään tule.

Suomen kova kilpailu on lisännyt bändien intoa lähteä ulkomaille. Mäntynen sanoo, että 15-20 vuotta sitten kovatasoinen bändi pääsi Suomessa eteenpäin ennemmin tai myöhemmin, mutta nyt se ei ole lainkaan varmaa. Suomalaisten bändien kova taitotaso on myös ulkomailla tiedossa, ja sen ansiosta keikkoja ei sinänsä ole vaikea saada.
Uransa alussa olevan bändin kannattaa ulkomaille lähtiessä Mäntysen mielestä kuitenkin pitää mielessä, että liikkeelle lähdetään nollatilanteesta.
– Se on myös etu. Jos bändi on tottunut siihen, että se myy Suomessa keskikokoiset salit loppuun, ulkomailla puolillaan olevat pienet esiintymispaikat voivat olla pettymys. Tuoreilla bändeillä on energiaa ja intoa tehdä.

Ahonen sanoo, että koska Memoremainsin musiikki on englanninkielistä, sen markkinat ovat alusta saakka olleet kansainväliset. Esimerkiksi yhtyeen Instagram-seuraajista valtaosa on ulkomailla. Kiertuekin kannatti siis tehdä ulkomaille.

Memoremainsin kiertueen käytännön järjestelyistä huolehti Mäntynen. Hän työskentelee promoottorina Loud´n live Promotions -yrityksessä ja myy keikkoja Elektrik Productions -yrityksessä, mutta Memoremainsin kiertueen hän teki osana kulttuurituotannon opintojaan.

Mäntysen mielestä uransa alussa olevan bändin on aivan mahdollista järjestää ulkomaan kiertue myös kokonaan itse, mutta yhteyden saaminen keikkapaikkoihin voi olla vaikeaa tuntemattomalle bändille, jolla ei ole kontakteja.
Ahosen mielestä kiertueelle oli helpompi lähteä, kun sitä järjestämässä oli joku, jolla oli jo aiheesta kokemusta.
– Teimme pohjatyötä yhdessä, mietimme esimerkiksi keikkapaikkoja. Mutta Teemu kontaktoi keikkapaikat ja hoiti neuvottelut niiden kanssa. Hän tunsi ennestään osan paikoista ja niiden henkilökunnan. Hänen suhteistaan oli suuri hyöty.

Mäntynen oli myös itse mukana kiertueella.

Memoremains esiintyi kiertueella Virossa, Latviassa, Puolassa, Unkarissa ja Itävallassa. Liikkuminen hoidettiin Virosta vuokratuilla autoilla, joita bändin jäsenet ajoivat vuorotellen.
Kymmenen päivän sisällä bändi soitti seitsemän keikkaa, joten aikataulu oli tiivis. Pisin ajomatka oli paluumatka Itävallasta Latviaan, jolloin bändi ajoi yhteen menoon 20 tuntia.
Bändin kannattaa Ahosen mukaan aikatauluja laatiessaan huomioida kaupunkiliikenteen hitaus ja pysäköinnin vaatima aika. Memoremainsille pysäköinti aiheutti muutamassa paikassa ongelmia, sillä autoa ei välttämättä aina saanut lähelle keikkapaikkaa.
– Laillista parkkipaikkaa joutui usein etsimään pitkään, ja välillä jouduttiin pysäköimään laittomillekin paikoille jos parkkitilaa ei löytynyt.

Majoituksesta yhtye huolehti pääosin omalla kustannuksellaan eli se ei sisältynyt keikkapaikkojen kanssa tehtyyn sopimukseen. Suurin osa majoituksesta oli hostelleissa, osassa kaupungeista myös hotellissa.

Keikat olivat pääosin pienillä klubeilla. Ahonen sanoo, että uraansa aloitteleva bändi otettiin joka paikassa hyvin vastaan sekä yleisön että henkilökunnan toimesta. Memoremainsilla ei ollut kiertueella omaa miksaajaa, mutta Ahosen mukaan klubien omien miksaajien ammattitaidossa ei ollut valittamista. Kielitaitokaan ei ollut ongelma.
– Englannilla mentiin. Ja hymyillä ja eleillä sitten, kun sillä ei pärjätty. Suomalaisten ei kannata yhtään arastella, me puhumme hyvää englantia verrattuna siihen, mitä monessa muussa maassa puhutaan, Ahonen sanoo.

Erona suomalaiseen klubikulttuuriin on se, että Keski-Euroopassa keikkoja on yleisesti arkipäivinä.
– Keikkailu ei siellä ole niin päiväsidonnaista. Ihmiset tulivat varta vasten katsomaan ja kuuntelemaan keikkaa. Ulkomailla yleisö on helpommin mukana ja joraa avoimemmin kuin Suomessa. Ihmiset tulivat myös keikan jälkeen puhumaan ja antamaan palautetta. Keskusteluympäristö on erilainen, Ahonen kertoo.

Keikkamyyjän näkökulmasta kulttuurierot liittyvät lähinnä siihen, kuinka nopeasti sähköposteihin vastataan. Tuttujen keikkapaikkojen ja niiden henkilökunnan kanssa vallitsee molemminpuolinen luottamus. Uusien paikkojen kanssa sopimusten teossa täytyy Mäntysen kanssa olla tarkkana, jotta ei esimerkiksi olla tilanteessa, jossa ollaan vieraassa maassa ja kaupungissa, eikä keikkapaikasta löydykään backilinea. Tarkan sopimuksen ansiosta myös esiintyjä tietää, mitä häneltä vaaditaan, ja mistä ei ole sovittu.

Aloittelevalle bändille kiertueen järjestäminen tarkoittaa rahanmenoa. Memoremains suhtautui kiertueeseen promootiona, josta ei oletettukaan jäävän käteen suuria tuloja. Suurin osa keikoista oli lippuriskikeikkoja, eli bändi saa osan myytyjen lippujen tuotosta.
Käytännössä bändi maksamaa itse matkat, ruokailut ja majoitukset, ja jotain voi tulla takaisin jos tulee.
– Se on sijoitus tulevaan ja vaatii bändiltä isoa investointia, Ahonen toteaa.

Mäntysen mukaan kiertueelle ei kannata ladata kovin kovia odotuksia vaan lähteä avoimin mielin katsomaan, miten homma sujuu. Yksi hyvä keino voi olla tehdä yhteistyötä jonkin paikallisen bändin kanssa, jolloin yleisöä saattaa löytää paikalle paremmin.
Toiminta voi tuntua pitkään epätoivoiselta, mutta Mäntynen kannustaa rohkeuteen.
– Kun saa jalkaa oven väliin ja mitä enemmän tekee, sitä enemmän on mahdollisuuksia. Kannattaa tehdä pitkäjänteisiä suunnitelmia, vaikka aina ne eivät toteudukaan.

Ahonen sanoo, että ensimmäisen kiertueen keskeisin hyöty on ollut seuraajien lisääntyminen yhtyeen somepalveluissa.
– Live-keikka tuo katsojia, ja kun keikan yhteydessä käy esittäytymässä, juttelee ihmisten kanssa ja he tykkäävät bändin meiningistä, he alkavat seurata.

Keikoilla solmittiinkin kontakteja sekä faneihin että keikkajärjestäjiin. Lisäksi kiertueella tuotettiin sisältöä yhtyeen somekanaviin.
Kiertue-elämällä on taipumus joko ajaa yhtyeen jäseniä erilleen tai hitsata yhteen.
– Kun on autossa ruuhkaisessa Wienin keskustassa ja on kiire ja nälkä, siinä näkee hyvin, kenellä kestää pinna, Ahonen havainnollistaa.

Keikkaolosuhteet myös vaihtelevat. Välillä keikat sujuvat hyvin, välillä joudutaan kärsimään teknisistä ongelmista. Memoremainsin jäsenten välejä kiertue Ahosen mukaan kuitenkin vain lähensi.

 

Viisi vinkkiä Baltian ja Itä-Euroopan keikkailuun (Johanna Ahonen ja Teemu Mäntynen)

1. Tee realistinen budjetti. Huomioi majoituksen, ruokailujen ja polttoaineiden lisäksi esimerkiksi tiemaksut ja autovakuudet.
2. Älä tee liian tiukkaa aikataulua. Ruuhkat ja pysäköinti vievät aikaa.
3. Pidä autossa eväitä. Huoltoasemia ei ole joka puolella yhtä tiheässä kuin Suomessa eikä niistä välttämättä saa ruokaa.
4. Ole sosiaalinen. Juttele keikoilla ihmisten kanssa, näin luot hyödyllisiä verkostoja.
5. Ole rohkea. Menestyminen vaatii kovaa työtä, mutta se on mahdollista.

 

Memoremains:
Johanna Ahonen, laulu
Mikko Kujanpää, koskettimet
Aleksi Mäkelä, kitara
Aapo Timonen, basso
Eemeli Timonen, rummut

 

Kirjoittanut Anni Saari

Jätä kommentti

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.