Vipuvoimaa

Musiikkivideot: Yhä artistien tärkein promootiokanava?

Amorphis Wrong Direction-videon kuvauksissa.

Tässä kolmiosaisessa juttusarjassa pohditaan musiikkivideoiden merkitystä digitalisoituneessa ja alati muuttuvassa liiketoimintakentässä. Ensin aihetta käsiteltiin levy-yhtiöiden näkökulmasta, sitten ääneen pääsivät musiikkivideo-ohjaajat ja lopuksi näkemyksiään jakavat artistit: metallilaulaja Tomi Joutsen (Amorphis, Hallatar), country-solisti-kitaristi Tomi Tajakka (Steve ’n’ Seagulls) ja poplaulaja Ilta.

Artistit ovat keskenään hyvin erilaisissa vaiheissa uraansa, mutta ne kaikki hyödyntävät musiikkivideoita edistääkseen sitä. Joutsen on julkaissut Amorphisin (Nuclear Blast) kanssa seitsemän levyä, joista kuusi on myynyt Suomessa kultaa. Bändi nauttii merkittävästä kansainvälisestä suosiosta ja se kiertää aktiivisesti maailmalla. Hallatar (Svart) julkaisi ensimmäisen täyspitkänsä lokakuussa 2017.

Steve ’n’ Seagulls (Spinefarm) nousi hetkessä YouTube-ilmiöksi, kun se julkaisi maalaishenkisiä soittovideoita tunnettujen yhtyeiden jättihiteistä. Bändin kolmas levy julkaistaan elokuussa 2018, ja keikkakysyntä on kovaa niin kotimaassa kuin muuallakin.

Cheek– ja Pikku G -fiittauksillaan mainetta niittänyt Ilta (Warner) on vasta aloittamassa uraansa. Hän on julkaissut kolme omaa kappaletta, joista kahdesta on kuvattu video.

Amorphisille videot ovat promootiorutiinia

Amorphisille musiikkivideot kuuluvat jokaisen albumin promootiorutiiniin. Uusimmalta albumilta, Suomen virallisen listan ykkösenä hiljattain debytoineelta ”Queen of Timelta” (2018), on julkaistu tähän mennessä graafinen lyriikkavideo ja kaksi perinteistä musiikkivideota.

”Meillä oli jälleen selkeä suunnitelma musavideoista, joka on nyt täytetty. Jos saisin itse päättää, toivoisin, että tekisimme vielä yhden animaatiovideon”, Joutsen sanoo.

Hän yllättyi, että Amorphista marginaalisempaa funeral doomia esittävä Hallatar sai myös julkaista kaksi videota ”No Stars Upon the Bridgeltä” (2017).

”Hallattaren videoiden tekeminen on siinä mielessä helpompaa, ei tarvitse tehdä mitään kompromisseja. Amorphisin musiikki on kaupallisempaa, joten musiikkivideoiden muotokielen on oltava helpommin pureskeltavaa. Hallattaren videot, varsinkin Mirrors, oli kaikessa tylyydessään helvetin hieno. Siinä musiikki ja videokuva kohtasivat eritäin hyvin. Mulla ei ole tilastoja, joista voisin peilata, kummalle bändille videoista on ollut enemmän hyötyä – kumpia on katsottu enemmän suhteessa levymyyntiin – mutta ne ovat olleet molemmille varmasti ihan yhtä tärkeitä”, Joutsen pohtii.

Molempien Hallatar-videoiden ja Amorphisin Wrong Directionin taustalta löytyi pitkälti sama työryhmä, Vesa Ranta ja Aapo Lahtela (Wrong Directionin ohjasi Harri Haataja), mutta budjettierot näkyivät eritoten kuvauslokaatioissa ja työtunneissa. Amorphisin videota kuvattiin useita päiviä Norjassa, yksi päivä Lohjan kaivosmuseossa ja muualla Suomessa. Joutsenen kehuma Mirrors kuvattiin täysin sisätiloissa ja mustaan häipyvissä studiovaloissa.

”Budjetti on tietysti yksi musiikkivideon mittari, mutta on vaikea sanoa, mistä tulee katsojan näkökulmasta paras lopputulos. Hyvä idea ei välttämättä vaadi hirveää budjettia. Hallattaren videot ovat hyvä esimerkki siitä. Vesa teki niin hyvää jälkeä niiden kanssa, että halusimme tehdä hänen kanssaan videon myös Amorphisille.”

Steve ’n’ Seagulls riemastuttaa livepätkillään

Steve ’n’ Seagulls päätti alun perin kuvata ilomielisiä ja hillbillyhenkisiä soittovideoita YouTube-levitykseen siksi, että bändi ajatteli sen olevan parempi tapa esitellä bändiä keikkamyyjille kuin perinteinen saatekirje. Sen sijaan, että yhtye olisi saanut haaleita vastauksia elävän musiikin yrityksiltä, pätkät ampaisivat välittömästi viraalisiksi, Spinefarm poimi bändin listoilleen ja keikkakalenteri täyttyi esiintymisistä eri puolilla maailmaa, eikä kysyntä ole kokenut inflaatiota vieläkään. Päinvastoin: esiintymisiä on buukattu pitkälle tulevaisuuteen niin Suomeen, Eurooppaan kuin Pohjois-Amerikkaankin.

”Kun laitoimme ensimmäisen videomme, The Trooperin (Iron Maiden -cover, toim. huom.), YouTube-kanavallemme, se levisi sieltä täysin vahingossa erilaisille metallisivustiolle, nettilehtiin ja muualle. Emme odottaneet minkäänlaista sukseeta, vaan tarkoitus oli käyttää videota vain promotarkoituksiin. Muutaman videon jälkeen tuli sellainen olo, että homma voi toimia näinkin”, Tajakka sanoo.

Steve ’n’ Seagulls on julkaissut virallisten promovideoiden ohella paljon yhdellä otolla taltioituja livesoittovideoita, jotka ovat keränneet käsittämättömiä määriä katsojia. Suosituinta niistä, AC/DC-laina Thunderstruckia, on katsottu yli 62 miljoonaa kertaa. Bändin suhtautuminen videoihin on kuitenkin huoleton, spontaani ja rento. Pätkät kuvataan usein jonkun jäsenen kotikonnuilla, ja ideat ovat lähtöisin pääasiassa bändiltä, mutta luottokuvaaja Jaakko Manninen ja äänimies Antti Laitila ovat usein mukana.

”Olemme kuvanneet videoita vähän sen mukaan, mikä on tuntunut hyvältä. Toimintamme ei ole aina ihan suunnitelmallisinta, vaikka sen ehkä pitäisikin olla. Voisimme videoida tulevalta levyltä vaikka kaikki kappaleet, vähän eri tavoin biisin mukaan, mutta sanotaan, että videoita tulee vaikka puolenkymmentä. Meille videot ja keikat ovat tärkeimmässä päässä bändin kaikkea toimintaa. Se tuntuu luonnolliselta ja niiden tekeminen on hauskaa, erityisesti livevideoiden. Suurin osa niistä onkin kuvattu livenä”, Tajakka sanoo.

Iltalle Instagram on tärkein

Ilta edustaa toisenlaista, modernimpaa artistiutta kuin Amorphis ja Steve ’n’ Seagulls. Hänen päätuotteitaan eivät välttämättä ole täyspitkät albumit, vaan streamsinglet, joille pyritään saamaan maksimaalista julkisuutta. Musiikkivideot ovat siihen hyvä väylä, mutta muut somekanavat, joiden kautta artisti pystyy kommunikoimaan suoraan faniensa kanssa, ovat yhtä keskeiset.

”Musiikkivideoissa kuulijat pääsevät myös näkemään, mikä on tärkeää. Uskon, että musiikkivideoiden merkitys on vähän laskenut, kun on somekanavia, joilla voi videoida itseään ja tuoda omaa persoonaansa esiin. Mun imagon kasvattamisessa Instagram on ehdottomasti ykkönen, ja musavideot tuovat hyvää lisää”, Ilta pohtii.

Hänen videoidensa ideat kumpuavat kappaleiden luomista fiiliksistä. Brainstormaukseen osallistuvat kaverit, levy-yhtiö ja manageri, ja sisältöpäätöksen tekevät lopulta kaksi viimeksi mainittua.

”Muurit-biisistä mulle tuli tosi vapaa ja kevyt olo. Halusin kuvittaa biisin sanomaa kutsumalla erilaisia ihmisiä siihen tanssimaan. Videoista on tullut hyvää palautetta. Se fiilis, mitä haimme, on mennyt selvästi läpi. Uskon, että jengi haluaa nähdä musta sen räväkän ja iloisen puolen”, Ilta sanoo.

Juuri näitä luonteenpiirteitään Ilta pyrkii välittämään faneilleen myös somessa, mikä luo kivijalan hänen aurinkoiselle artisti-imagolleen.

”Seuraan, minkä verran millaisiakin videoita katsotaan ja olen huomannut, että lauluvideot saavat eniten huomiota. Pyrin tekemään niitä niin usein kuin voin, mutta pysyä samalla sellaisena kuin olen huolimatta siitä, missä on isoimmat katsojaluvut. Instagram-stoorivideot ja muut päivitykset ovat kuitenkin tärkeimmät kommunikaatiokanavat. Voin jutskata fanien kanssa yksityisviesteillä ja he voivat kommentoida suoraan videoihin. Videoissa näkyy mun arkielämä. Se on varmaan se, mitä jengi haluaa nähdä”, Ilta arvioi.

Syrjäyttääkö some musiikkivideot?

Joutsen, Tajakka ja Ilta pitävät musiikkivideoita yhä relevanttina kanavana välittää audiovisuaalista sisältöä, antaa uusia ulottuvuuksia niin kappaleeseen kuin yhtyeeseenkin ja vahvistaa artistista imagoa, vaikka sosiaalinen media ”selfievideoineen” kilpaileekin kiihtyvällä tahdilla katsojista. Joutsenen mukaan musiikkivideot saattavat jopa inspiroida yhtyettä muuttamaan visuaalista ilmettään tai kehittämään lavarekvisiittaa niiden pohjalta. Niiden tekeminen tarjoaa runsaasti muitakin etuja kuin vain valmiiksi editoidun videon.

”Nykyään, kun pitää somettaa niin vitusti, pelkkä tekoprosessi antaa paljon sometusmatskua, making offia ja muuta. Ilman aihetta somettaminen on ärsyttävää, mutta videon tekemisestä se on luontevaa, kun on mielekästä kerrottavaa. Levy-yhtiökin saa samalla paljon materiaalia, jota se pystyy puskemaan eri mestoihin eri formaateissa. Toki, jos musavideo onnistuu hyvin, se saattaa paiskata bändin uuteen menestykseen. Siitä voi tulla todella merkittävä juttu”, Joutsen sanoo.

Valtaosa Steve ’n’ Seagullsin videoista tasapainottelee virallisen ja hyvin tehdyn hupimielisen pätkän, yhdellä kameralla ja otolla taltioidun soittovideon, välissä. Tajakka arvioi, että ne ovat saaneet suosiota aitoutensa takia – ne ovat tulleet bändiltä luonnostaan.

”Videomme toimivat jonkinlaisen kotikutoisuuden ja samastuvuuden takia. Suomen luonto, kauniit miehet ja videoiden teon ohessa grillailu ovat merkittäviä tekijöitä myös. Joku idea tai jippo niissä pitää olla. Ja luovaa hulluutta sekä heittäytymistä, itselleen nauramista. Meillä homma rakentuu tietynlaiseen kokonaishässäkän tapaan, jossa videot ja sosiaalinen media ovat tärkeässä roolissa”, hän sanoo.

Mutta entä tulevaisuudessa, syrjäyttävätkö some- ja muut videot perinteisen musiikkivideon? Eivät, jos Joutsenta, Tajakkaa ja Iltaa on uskominen. Mielenkiintoinen sisältö puolustaa paikkaansa ja musiikkivideoille tulee olemaan tilausta jatkossakin.

”Musiikkivideot tulevat pysymään osana musiikkitoimintaa yhtenä taidemuotona”, Tajakka kiteyttää.

Teksti: Markus Laakso

Lue lisää

Jätä kommentti