Vipuvoimaa

Kuinka hyödyntää sosiaalista mediaa musiikin markkinoimisessa?

Sosiaalinen media on nostanut musiikkivideot uuteen arvoon. Robinin, Sini Sabotagen ja SMC Lähiörottien YouTube-videoista nousseet viraali-ilmiöt ovat esimerkkejä siitä, miten sosiaalinen media voi parhaimmillaan olla radiosoittoakin tehokkaampi väline saada uusi artisti nopeasti laajan yleisön tietoisuuteen.

Sosiaalisessa mediassa pätee aiemmin mainittu Pekka Ruuskan kiuasvertaus. Ellei sisältö ole itsessään kiinnostavaa, siitä ei voi synnyttää ilmiötä pumppaamalla verkkoon markkinointirahaa tai ostamalla klikkauksia. Ensimmäisen polven viraliteetin saa liikkeelle sillä, että ystävät ja fanit jakavat linkkiä eteenpäin. Todelliset viraali-ilmiöt syntyvät kuitenkin seuraavien polvien viraliteetista: jos sisältö on tarpeeksi kiinnostavaa, sitä jaetaan eteenpäin myös toisen, kolmannen, neljännen jne. kerran ja yleisömäärä räjähtää eksponentiaalisesti.

Ylipäätään sosiaalisessa mediassa huutaminen ei auta mitään, ellei siihen saa interaktiivista vastakaikua. Spämmääminen ja keskustelufoorumien tukottaminen tekee artistin tai yhtyeen maineelle pelkästään hallaa. Kannattaa myös opetella sosiaalisen median säännöt, jotka elävät koko ajan: esimerkiksi Facebookissa on ollut aiemmin kiellettyä järjestää kilpailuja, joissa sivun, kuvan tai linkin kohdalla like-painiketta klikanneiden kesken arvotaan palkintoja.


DJ Orion kertoo sosiaalisen median käytöstä promootiotyökaluna.

Tärkeää ei ole seuraajien määrä vaan fanisuhteen syvyys. Sosiaalisen median ideana on saada ihmiset aktivoitumaan: kommentoimaan, keskustelemaan, jakamaan sitaatteja ja linkkejä.

”Tämä voi kuulostaa itsestään selvältä, mutta esimerkiksi bändistä kirjoitettujen juttujen linkittäminen sosiaalisessa mediassa palvelee sekä bändiä että jutut julkaissutta mediaa. Mitä aktiivisempi bändi on sosiaalisessa mediassa, sitä enemmän jutut saavat klikkauksia ja sitä kiinnostavampi bändi on jatkossa myös median silmissä”, sanoo toimittaja Janne Flinkkilä.

Fanien aktiivisuus artistin ympärillä sosiaalisessa mediassa on tärkeä mittari myös musiikkialan toimijoille. Kun artistin fanikannan kokoa ei voi enää mitata pelkällä levymyynnillä, esimerkiksi klubi- ja festivaalipromoottorit mittaavat artistin suosiota katsomalla, millaisia ilmiöitä sen ympärille on Facebookissa, YouTubessa ym. syntynyt. Jälleen kerran pelkkä Facebook-fanien tai YouTube-katselukertojen määrä ei merkitse mitään, ellei se heijastu aitona aktiviteettina: peukkuina, kommentteina ja niin edelleen.

Sosiaalisen median palvelujen päivittämiseen ja keskustelufoorumeille kirjoitteluun saa uhrattua loputtomasti aikaa. Siksi voi olla syytä pysähtyä miettimään, kannattaako aloittelevan yhtyeen satsata enemmän nokkelien Twitter-päivitysten keksimiseen tai Instagram-kuvien räpsimiseen kuin biisien sanoitusten hiomiseen. Eikä pelkkä Facebookin event-kutsujen klikkailu edelleenkään korvaa keikkajulisteiden levittämistä kaupungille.

ProPromotion Oy:n Taija Holm sanoo, että sosiaalinen media ei ole vain hiekkalaatikko, jossa leikitään. Kaiken sinne satsatun ajan pitäisi tähdätä yleisön laajentamiseen ja fanisuhteen syventämiseen sekä keikkalippujen ja levyjen myynnin edistämiseen.

”Käyttäkää kaikki mahdollisuudet hyväksi. Jos promoatte uutta levyä, laittakaa Facebookiin Spotify-linkkejä. Jos teille on tulossa kiertue, pyytäkää lipunmyyntitoimistolta sivullenne painike, josta voi tilata ennakkolippuja.”

Holm muistuttaa myös, että sosiaalisessa mediassakin kannattaa hakea yhteistyökumppaneita.

”Moni tuotemerkki hakee näkyvyyttä rockbisneksessä. Sitä kautta esimerkiksi kilpailuihin voi saada palkinnoksi muutakin kuin levyjä. Sekin voi olla yksi tapa herättää kiinnostusta.”

Myös sosiaalisessa mediassa kaikki lähtee siitä, että viestintä tukee artistin tarinaa. Kauko Röyhkän provosoivat Facebook-päivitykset vahvistavat artistin mielipiteitä jakavaa persoonaa. Anssi Kelan Peukkulyseo- ja Hevitalkoot-videot toivat esille humoristisen puolen aiemmin hieman tosikkomaisesta maineesta kärsineestä artistista. Jälleen kerran sama ohje: mieti, mitä ja kelle haluat sanoa ja toteuta viestintäsi sosiaalisessa mediassa sen mukaan.

Sosiaalisen median kymmenen käskyä

Juho Koikkalainen (Digital Manager, Universal Music)

1. Ole läsnä palveluissa, joissa potentiaalinen yleisö on jo valmiiksi. Tärkeimpiä ovat tällä hetkellä Facebook, YouTube, Twitter, Instagram ja SoundCloud. Näiden lisäksi on liuta muita palveluja, kuten Bandcamp, SongKick, BandsInTown jne.

2. Kaikissa palveluissa ei ole pakko olla, jos niissä ei ehdi olla täysillä mukana. Jos haluat maksimoida läsnäolon, hyödynnä aggregaattipalveluja. Esimerkiksi Artistdata.comin kautta saa synkattua keikkatiedot lukuisiin palveluihin yhdellä kertaa.

3. Tee työnjako eri palvelujen välillä tai keskitä sosiaalisen median vastuu yhdelle bändin jäsenelle. Kumpi vain tuntuu luontevammalta. Selkeä vastuutus on tärkeää, jotta asiat hoituvat.

4. Päätä sopiva ”tone of voice” ja yritä pitää siitä kiinni, jotta viestintä on yhdenmukaista. Mieti, mihin sävyyn ja millä tyylillä faneille viestitään ja tuo viestinnässä esiin bändin omaa luonnetta. Huolehdi myös oikeinkirjoituksesta.

5. Muista viestiä käyttämiesi sosiaalisen median palveluiden alustojen osoitteet myös kirjallisissa materiaaleissa, kuten keikkajulisteissa, flyereissa ja levynkansissa. Älä unohda ristiinlinkkauksia esimerkiksi YouTube-videoista Facebookiin.

6. Arvosta yleisöäsi ja tarjoa heille sisältöä, joka heitä kiinnostaa. Tarjoa vastinetta fanitukselle. Esimerkiksi ”behind the scenes” -materiaali studiosta, keikkapaikan bäkkäriltä tai tien päältä tuo lisää syvyyttä bändin ja fanin suhteeseen. Päästä myös fanit osallistumaan ja vaikuttamaan erilaisissa kilpailuissa ja äänestyksissä.

7. Löydä luonteva päivitysfrekvenssi. Älä tuota sisältöä vain sisällöntuottamisen vuoksi. Toisaalta liian harvaan tuotettu sisältö saa bändin hukkumaan aktiivisempien joukkoon.

8. Testaa pienillä summilla Facebook- ja YouTube-mainontaa. YouTube on pullollaan opetusvideoita aiheesta.

9. Älä kuitenkaan osta faneja, katselukertoja tms. niitä tarjoavista palveluista. Et tee mitään tuhansilla intialaisilla faneilla tai katselukerroilla, jotka ovat tulleet muualta kuin potentiaalisen kohderyhmän keskuudesta.

Jätä kommentti