Vipuvoimaa

Keikkamyyjän ja bändin yhteistyö

Kirjoittanut Saijaleena Rantanen

Onko keikkamyyjä artistin pomo, yhteistyökumppani, palvelija vai bussikuski?

Kysymykseen tuntuu olevan yhtä monta vastausta kuin vastaajaakin. Luonnollisesti keikkamyyjän/agentin työnkuva muuttuu riippuen siitä, onko kyseessä menestynyt vai aloitteleva rockbändi – tai marginaalimusiikin edustaja. Tietyt lainalaisuudet tuntuvat kuitenkin pysyvän samoina.

Seuraava yhteenveto perustuu noin kymmenen erilaisen ja eri musiikkigenren parissa toimivan suomalaisen keikkamyyjän tai ohjelmatoimiston edustajan haastatteluun. Lisäksi juttua varten on haastateltu muutamaa muusikkoa. Tarkoitus ei ole laatia kattavaa luetteloa myyjän ja artistin lukuisista tehtävistä, vaan nostaa esiin haastatteluissa ilmenneet keskeisimmät asiat, jotka molempien tulisi yhteistyössään huomioida. ”Teesit” on suunnattu avuksi ja ohjenuoraksi erityisesti aloitteleville bändeille tai yksittäisille artisteille, mutta niiden kertaaminen tuskin tekee pahaa myöskään edistyneemmille alan toimijoille.

Haastattelemistani henkilöistä pisimpään (noin 30 vuotta) alalla toimineen asiantuntijan mukaan artistin ja ohjelmatoimiston välinen suhde on ennen kaikkea asiakassuhde, koska perimmiltään eksklusiivinen sopimus artistin edustamisesta perustuu näkökulmaan asiakassuhteesta. Tarvittaessa suomalainen ohjelmatoimisto tarjoaa myös työsuhteen ja työsuhdeturvan. Kaiken perustana on pyrkimys pitkään asiakassuhteeseen. Samalla tavoin kuin muussakin liiketoiminnassa, asiakkaasta on pidettävä huolta. Hänen tarpeensa ovat kaiken lähtökohta. Tärkeää on kuitenkin muistaa, että tässä ajattelussa myös ohjelmatoimisto on artistin asiakas, ja myös artistin tulee muistaa pitää huolta asiakassuhteestaan ohjelmatoimistoon.

1. Rakkaus musiikkiin

Käytännön tasolla jokaisen yhteistyösuhteen tavoitteena on artistin menestyminen. Sen tavoittelemisessa myyjän ja artistin suhde on kahtalainen. Esimerkiksi bändin uran alkuvaiheessa myyjä on enemmän työnantajan roolissa. Myyntityön lisäksi hän toimii usein myös pr-henkilönä, managerina, kiertuemanagerina, kontaktina levy-yhtiöihin jne. Tässä niin sanotussa kasvatusvaiheessa myyjä käyttää todella paljon aikaa ja energiaa artistiin saamatta itse työstään korvausta, joka olisi järkevässä suhteessa työn määrään nähden. Yhtälö saattaa kuulostaa älyttömältä, mutta kun motiivina on täydellinen hulluus, odotus artistin menestymisestä tulevaisuudessa tai se tärkein – rakkaus musiikkiin – työn rahallista arvoa on vaikea laskea.

Pitemmällä tähtäimellä ilman pätevää agenttia ja kontakteja on lähes mahdotonta saada keikkoja, ja sen myötä faneja, mainetta jne. Uraa rakennetaan yhdessä, ja joidenkin kohdalla tavoitteessa onnistutaan paremmin kuin toisten. Parhaimmissa tapauksissa menestys saadaan kasvamaan tasolle, jossa kysyntää syntyy siinä määrin, että yleisömäärät, keikkapaikat, näkyvyys ja suosio alkavat huomattavasti kasvaa. Vasta tässä vaiheessa myös agentti alkaa tavallisesti saada asianmukaisempaa korvausta työstään.

Kasvun myötä artistin ja agentin suhde muuttuu, kun menestyksen myötä artisteilla alkaa nälkä kasvaa. Halutaan isompia yleisöjä, enemmän rahaa, enemmän kiertuehenkilökuntaa jne. Mikäli bändin tulot kasvavat merkittävästi, se työllistää luonnollisesti myös myyjää entistä enemmän. Silloin myyjän tulot saattavat olla merkittävän paljon kiinni artistin mahdollisuudesta ja halusta tehdä keikkoja mahdollisimman paljon. Tämän myötä artistista on tavallaan tullut työnantaja, josta agentti on puolestaan riippuvainen.

Jos artisti esimerkiksi päättää olla vuoden keikkatauolla, agentin on hankittava elantonsa toisaalta. Liiketoiminnan jatkuvuuden kannalta on tärkeää, että asiakkaina on useampia artisteja kuin yksi. Menestyksen myötä työsuhdetta muuttaa huomattavasti myös mahdollisen managerin palkkaaminen. Verrattain harvalla kotimaisella artistilla on erikseen sekä agentti että manageri, sillä kuten sanottu, pienemmillä artisteilla agentti hoitaa usein monia managerin työtehtäviin luettavia tehtäviä. Managerin palkkaamisen myötä agentti on enemmän työntekijän roolissa.

2. Luottamus

Oli agentin ja artistin yhteistyö kuinka tiivistä tahansa, sen ehdottomasti tärkein elementti on luottamus. Molempien on pystyttävä luottamaan siihen, että kumpikin osapuoli tekee parhaansa. Koska kyseessä on ennen kaikkea pyrkimys pitkäkestoiseen yhteistyöhön, sitä on tarpeetonta yrittää rakentaa, jos oikeanlaista kemiaa ei löydy. Luottamuksen puuttuessa syntyy usein turhaa syyttelyä ja arvostelua puolin ja toisin, mikä äärimmäisessä tapauksessa johtaa yhteistyön päättymiseen. Lisäksi rikkoontuneiden välien aiheuttamat pahat puheet ja huonontunut maine saattavat vaikeuttaa töiden saantia tulevaisuudessa.

3. Sopimus

Paras tulos syntyy, kun artisti ja ohjelmatoimisto laativat yhteisen edustussopimuksen, jossa määritellään sekä artistin että ohjelmatoimiston tehtävät. Sopimusehdot laaditaan tapauskohtaisesti, mutta haastateltujen asiantuntijoiden taholta ehdottomasti eniten kannatusta sai jo aikaisemmin mainittu eksklusiivinen sopimus, jossa ohjelmatoimistolla on yksinoikeus myydä edustamansa artistin keikkoja. Kun artisti on vain yhdellä ohjelmatoimistolla, vältytään monilta päällekkäisyyksiltä. Eksklusiivisen sopimuksen myötä ohjelmatoimistolla on myös motivaatiota panostaa artistiin enemmän.

4. Realismi ja pitkäjänteisyys

Erityisesti marginaalimusiikin puolella artistin ja ohjelmatoimiston välillä saattaa toisinaan ilmetä erimielisyyksiä keikkojen lukumäärään liittyen. Mikäli artisti on tyytymätön myytyjen keikkojen määrään ja ohjelmatoimisto on kuitenkin tehnyt mielestään riittävästi työtä, voidaan tehdä sopimus, jossa artistille määritellään tietty ajanjakso, jolloin artisti voi myydä osan keikoista tai jopa kaikki keikkansa itse. Realistiset odotukset ja tietynasteinen nöyryys on kuitenkin tärkeää säilyttää. Etenkin uran alkuvaiheessa keikkoja ei tule hetkessä, oli kyseessä kuinka taitava artisti tahansa. Myyntityö on pitkäjänteistä – joskus tulokset näkyvät vasta vuosien kuluttua. Varsinkin aloittelevan tai marginaalissa toimivan artistin on myös hyvä muistaa, että iso ohjelmatoimisto ei aina ole välttämättäparas.

5. Avoimuus

Luottamuksen ja sujuvan yhteistyön saavuttamiseksi ehdotonta on hyvä kommunikaatioyhteys artistin ja myyjän välillä. Molemmilla osapuolilla on oltava mahdollisuus avoimeen keskusteluun. Avoimuuden puuttuessa tai vähentyessä myös luottamus kärsii.

6. Aktiivisuus

Ihannetilanteessa artisti saa rauhassa keskittyä musiikin tekemiseen ja keikkamyyjä hoitaa keikat tuotantoineen (majoitukset, PA:n hankkiminen, aikataulut, ym.). Livebisneksen ylikuumenemisen vaikutuksesta kilpailu keikkapaikoista ja levytyssopimuksista kuitenkin kiihtyy jatkuvasti. Sen myötä myös artistien on oltava entistä aktiivisempia ja osallistuttava yhteistyökumppaneiden (klubit, festivaalit, levy-yhtiöt, ym.) vakuuttamiseen. Artisti ovat parhaimmillaan – tai pahimmillaan – samaan aikaan muusikko, säveltäjä, tuottaja, taittaja, graafikko, kitarateknikko ja merchandise-myyjä. Sosiaalisen median välityksellä artistilta odotetaan myös yhä enemmän henkilökohtaista kontaktia faneihin, jotka loppujen lopuksi ovat artistin parhaita promoottoreita.

Loppuyhteenvetona voidaan todeta, että lähtökohtaisesti jokaisen artistin ja agentin suhde on omanlaisensa. Pienille bändeille agentti on usein työnantaja, suurilla tilanne on toisinpäin. Ensisijaisesti kyse on kuitenkin tiiviistä yhteistyösuhteesta, jonka perustuu hyviin, toimiviin – ja luottamuksellisiin – ihmissuhteisiin.

Jätä kommentti

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.