Vipuvoimaa

Esituotanto ja demottaminen: Haastattelussa Saran biisintekijä Joa Korhonen

Sara_Joa_2_1000_pix

Rytmimanuaalin uudessa sarjassa käsitellään albumin äänitykseen tähtäävää esituotantoa ja demottamista. Toisessa osassa perehdytään Saran, joka siirtyi uudella SOLUS-albumillaan (2016) raskaasta rockista elektroniseen musiikkiin, laulaja-kitaristi Joa Korhosen metodeihin.

Mistä biisisi lähtevät yleensä syntymään?

”Mulla ei ole mitään tiettyä tapaa, vaan se vaihtelee tosi paljon. Sävellän yhä eniten kitaralla, koska se on niin tuttu soitin, enkä ole mikään pianisti. Se on helppo ottaa syliin istuskellessa ja ruveta räpläämään. Muuntelen nykyään suurimman osan kitarajutuista syntikoiksi ja bassolinjoiksi. Hyvin harvoin biisi lähtee melodianpätkästä tai tekstistä, vaan se menee muu musa edellä.”

Kun saat hyvän musiikillisen idean, tallennatko sen heti koneelle vai pyritkö hahmottelemaan kokonaisuuden ensiksi?

”Jos en ole koneen ääressä, videoin riffin puhelimella. Muulloin ryhdyn tekemään siitä biisiä saman tien. Mulla on monesti kuva päässä siitä, millainen biisin pitäisi olla, joskin siitä harvoin syntyy juuri sellainen kuin olin ajatellut. Haluan saada kappaleen kuulostamaan valmiilta nopeasti. En jaksa hirveästi demotella asioita, vaan rupean tekemään periaatteessa valmista soundia ja biisikokonaisuutta.”

Mitä ohjelmia ja laitteita käytät demottamisessa?

”Olen käyttänyt Cubasea ja Macia tosi pitkään. Mulla on simppeli ja iänikuisen vanha Line 6:n äänikortti, jonka mallia en edes muista. Siinä on kitara- ja mikkisisäänmenot, eli tosi perus setup. Olen joskus yrittänyt opetella jotain uutta ohjelmistoa, mutta kärsivällisyyteni ei riitä eri ominaisuuksien paikantamiseen. Haluan vain ruveta tekemään etsimisen sijaan.”

Kuinka valmiiksi työstät demosi ennen kuin lähetät ne bändille?

”Aika valmiiksi kaikkien instrumenttien osalta. Toki joitain juttuja muuttuu matkanvarrella, kun biisejä ruvetaan soittamaan ja treenaamaan, mutta rakenne on yleensä siinä. Ennen halusin pitää sovituksistani ja jutuistani tiukasti kiinni, mutta varsinkin tämän viimeisimmän levyn kohdalla olen osannut kuunnella muitakin.”

Millainen rooli bändin jäsenillä on biisinteossa?

”SOLUSilla biisinteko oli yksin koneella ahertamista. Muut olivat mukana miksausvaiheessa, mutta sekin oli aika itsekseen väsäämistä.”

”Meillä on Kaskisissa treenikämppä, jonne raahasin kamat – kaiuttimet ja tuollaiset. Meillä ei ole sen kummempaa studiotilaa käytössä. Tein biisit suurimmaksi osaksi kotona. Menin treenikselle lähinnä miksaamaan, kun saa luukuttaa kunnolla, eikä tarvitse raivostuttaa naapureita.”

Sävellys-, sanoitus- ja demotustyösi on siis hyvin yksinäistä. Mitä hyviä ja huonoja puolia metodeissasi on?

”On tehokasta tehdä kaikki itse, eikä ole ketään vieressä ehdottelemassa, että ’pitäisikö tähän tuota niin…’. Ja siinä taas sit kestää, kun toinen yrittää saada kerrottua idean mulle siten, että tajuaisin sen täysin.”

”Toisaalta, kun tulee stoppi enkä tiedä yhtään, mitä tehdä, olisihan se mukavaa, että siinä olisi joku ehdottamassa jotain. Laitan tuolloin yleensä raakileen Kivelän Markolle, kiipparistillemme, kommentoitavaksi.”

Mitä tapahtuu sen jälkeen, kun olet lähettänyt uuden biisin koko bändille kuultavaksi?

”Siihen aikaan, kun kävimme äänittämässä levyt studiossa, demot lähetettiin tuottaja Jyrki Tuoviselle. Se tuli välillä kuuntelemaan biisejä pariksi päiväksi treeniksellemme, ja sovitukset työstettiin yhdessä bändin kanssa. Sen jälkeen lähdettiin studioon. Puhelimitse ja mailitse tuli tietysti myös hirveästi kommentteja.”

”Tein uudella levyllä kaiken itse, äänitin ja miksasinkin. Treenivaihetta ei ollut missään vaiheessa. Siellä on varmaan pari bassoraitaa, jotka Krisse (Kristian Udd, basso) soitti. Loput soitin itse tai tein koneella.”

Tuottaja vaikutti siis aiemmin esituotantoon, mutta nyt teet kaikki musiikilliset päätökset itse?

”Kyllä. Nyt ei ole levy-yhtiötäkään alla, vaan julkaisimme albumin itse. Joidenkin asioiden päättäminen, kuten sinkkubiisin valinnan – kun kaikki biisit ovat mukamas niin hyviä –, on aika vaikeaa.”

Joa Korhonen 1

Kuinka tärkeäksi koet biisien demottamisen ennen levytystä?

”Jos miettii aikaisempia levyjämme, kappaleista piti saada jonkinnäköinen kuva ennen levytystä. Demon täytyi olla aika valmiissa muodossa, vaikka soundit olisivatkin olleet köppäiset. Kertsien piti lähteä ja elementtien oli oltava kohdillaan.”

”Konemusa voi olla minkäsoundista tahansa, eikä basarin pidä jytistä tietyllä tavalla ja olla kitaravalleja. Se voi olla köppäsen kuuloista tarkoituksella. Sellaista on hyvin vapauttavaa ja kiva tehdä.”

Mitä SOLUSin valmistaminen ja äänittäminen vaati laiteteknisesti sekä studio-osaamisellisesti?

”Se vaati koneen ääressä istumista kitaran ja midi-kiipparin kanssa – hirveästi midi-raitojen piirtämistä, mikä on kamalan tylsää hommaa. Käytin rumpuihin Batteryä ja EzDrummeria. Konebiitit on lainattu kirjastosta ja kasattu samplereilla. Suurin osa synasoundeista on peräisin Minimoog-softasta.”

”Jännitti hirveästi, kun päätimme, että mä miksaan. Tuli läheteltyä tiedostoja entiselle tuottajalle Tuovisen Jyrkille ja kyseltyä, että ovatko nämä ihan metsässä. Aluksi se oli varovasti eteenpäin heikoilla jäillä -tyyppistä etenemistä, mutta loppua kohti Jyrkiltä ei tullut enää hirveästi korjausehdotuksia.”

”Mutta mitä osaamista? Kun osaa käyttää Cubasea, se on periaatteessa siinä. Äänitysohjelmat ovat hyvin yksinkertaisia käyttää.”

Millaisia demotukseen ja esituotantoon liittyviä neuvoja antaisit nuoremmille biisintekijöille?

”Tee paljon, äläkä jää odottamaan inspiraatiota. Kaiken huonon seasta löytyvät myös hyvät jutut.”

”Olen löytänyt hyvän keinon itselleni: otan biisin, josta tykkään, ja äänitän samanlaisen bassolinjan tai rumpukompin kuin siinä. Rupean sitten muokkaamaan ja työstämään siitä uutta, omaa kappaletta. Se on hyvä keino päästä alkuun.”

”Sanoittajalle: kirjoita paljon. Martikaisen Jarkko, joka katsoi vähän mun tekstejä Se keinuttaa meitä ajassa -levylle (2011), neuvoi, että kannattaa aina kirjoittaa paperille eikä istua koneella, koska teksti näyttää niin valmiilta ruudulla. Koneelle ei uskalla laittaa ajatuksenjuoksua yhtä vapaasti kuin paperille. Siitä on ollut tosi paljon apua.”

Teksti ja kuvat: Markus Laakso

Lue myös:

 

Yksi kommentti artikkeliin ”Esituotanto ja demottaminen: Haastattelussa Saran biisintekijä Joa Korhonen”

  1. oliko tämä se sälli joka väänteli suomenkielen omaan uskoon? Ei tainnut muistaa sanoja ja veteli sinnepäin!?!?!

Jätä kommentti

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.